Tag: home (Page 1 of 2)

Tilannepäivitys

Purin äsken viimeisen pahvilaatikon. Se oli sellainen ärsyttävä “paljon erilaista paperisälää ja yksittäisiä epämääräisiä esineitä, joille ei oikein vaan ole mitään paikkaa” -laatikko, mutta nyt se on purettu, paperit on arkistoitu ja jopa suurimmalle osalle sälästä löytyi joku paikka. (Toistaiseksi) viimeinen puuttuva huonekalu saapuu huomenna ja ensi keskiviikkona meidän pitäisi saada myös uudet pimennysverhot, joiden avulla on tarkoitus päästä eroon aurinkoisten päivien aika tujusta diskoefektistä työhuoneessa, josta saamme kiittää muuten niin ihanan pirteitä oransseja verhoja. Viimeisetkin kattolamput ovat löytäneet oikeat paikkansa ja kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että muutto on miltei valmis (no, taulujen ripustamista lukuun ottamatta). Eihän tässä vierähtänytkään kuin puoli vuotta sitä työstäessä.

Toissaviikon loma tuli todellakin tarpeeseen. Ensimmäinen puolikas meni kauheassa stressinpurkutilassa kykenemättä rentoutumaan, ja öiden Technicolor-unet olivat kyllä aivan omaa luokkaansa sekavuudessaan ja eläväisyydessään. Toinen puoli lomasta oli jo rauhallisempaa, kun pystyin viimein päästämään irti loputtomien To do -listojen toteuttamisesta, minkä myötä unimaailmakin rauhoittui. Loman viimeisenä päivänä heräsin kuitenkin kurkkukipuisena ja kuume humahtikin saman tien 39 asteen tuolle puolen. Voi miten tyypillistä. Olin koko sen viikon sairauslomalla ja käytännössä nukuin ensimmäiset neljä päivää miltei kokonaan, kun en muutakaan jaksanut. Sitten kuume alkoi onneksi laskea ja uskaltauduin töihin, joskin tämäkin viikko meni kokonaisuudessaan toipilaana. Vielä nyt, tasan kaksi viikkoa sairastumisen jälkeen, kurkkuun sattuu vähän eikä ääni ole aivan ennallaan, mutta en usko, että tässä tarvitsee enää kauaa kärvistellä. En tiedä oliko kyseessä influenssa vai vain todella tuju flunssa, mutta toivottavasti ei tule uudestaan.

Olen huomannut tulleeni allergiseksi ylenmääräiselle tavaralle ja sille, jos tavarat eivät ole oikeilla paikoillaan (tai vielä pahempaa, niille ei ole oikeaa paikkaa). Onneksi M on myöskin siistin kodin ystävä, joten asiasta ei yleensä tule ongelmaa, mutta tämä venynyt muutto on selkeästi pahentanut tilannetta. Ylipäänsä luulen, että nyt tekisi hyvää opetella tulemaan toimeen vähän rennommalla otteella stressaamisen välttämiseksi. Ylenmääräinen neuroottisuus lienee oire pitkittyneestä stressistä, joka ei varmaan ihan sillä puolentoista viikon lomalla vielä hellittänyt otettaan, mutta olo on joka tapauksessa parempi kuin mitä se oli vielä kuukausi sitten. Kaipaan uusia, fiksuja rutiineja päivään työnteon lisäksi, ja ylipäänsä haluan päästä tilanteeseen, missä virtaa riittää velvoitteiden lisäksi muuhunkin elämään. Siinäpä opettelemista tälle keväälle.

Loma

Kevät alkaa olla jo aika pitkällä ja ihanat valkoiset kukat kukkivat puissa. Silmua pukkaa joka paikkaan ja meidänkin pihalla kasvaa ainakin kolmenlaisia kukkia. Tänään pyöräilin töistä kotiin ilman hanskoja eikä palellut yhtään.

Jäin juuri lomalle. Seuraavan reilun viikon ajan aion:

  • Viettää laatuaikaa rakkaani kanssa, koska päiviimme tulee vihdoin mahtumaan muutakin kuin remonttia ja stressiä.
  • Syödä mm. pääsiäismunia, sushia, tavallista herkullisempaa aamiaista ja juoda kuplivaa.
  • Rentoutua oikein olan takaa.
  • Olla ajattelematta ja/tai ajatella mukavia asioita.
  • Lukea kirjaa.
  • Pelata.
  • Käydä kävelyllä, elokuvissa, ehkä myös katsomassa eläimiä.
  • Tehdä uudelleenjärjestelyä kotona.
  • Olla hiljaa ja/tai yksin silloin kun huvittaa.
  • Nauttia elämästä.

Voi olla, että teen jotain muutakin, tai ehkä jotain jää tekemättä. Aivan sama. Just nyt en jaksa olla vastuussa mistään, eikä onneksi tarvikaan.

Lopussa kiitos seisoo (remontti, osa 6)

Aiemmin keväällä pyhästi vannoin, etten käyttäisi lomapäiviä remontin tekoon, mutta perjantain lomapäivän vietin siitä huolimatta suojaten remppahuoneen lattiaa pahvilla ja teipillä sekä maalaten erinäisiä puuosia valkoiseksi. Saman päivän iltana maalattiin toinen kerros yhteisvoimin M:n palattua töistä, ja lauantaina M maalasi katon ja minä fiksailin seinien maalipintaa tasaisemmaksi sieltä täältä. Lauantaina iltapäivällä irrotettiin suojateipit vaihtelevalla menestyksellä, sillä joissain kohdissa maali oli päässyt vuotamaan teipin reunan yli ja muutamissa kohdissa teippi itsessään repi maalia irti liian tuoreelta pinnalta. Ei muuta kuin rappaamaan veitsillä maalitahroja irti lattiasta, missä menikin aikaa ihan mukavasti. Sitten vielä korjasimme teipin runnomat maalipinnat kuntoon, minkä jälkeen julistimme varsinaisen remontin päättyneeksi.

Tänään M laittoi jo kauan sitten hankitut verhotangot paikoilleen, joten nyt on viimein kaikissa kämpän ikkunoissa verhot. Myös lamppu saatiin kiinnitettyä kattoon, minkä jälkeen siivottiin kaikki remontin jäljet sekä imuroitiin ja pestiin lattia. Työpöytiä ei voitu vielä viedä yläkertaan suunnitelmista huolimatta, koska sielläpä ei olekaan tämänhetkiseen nettiliittymään sopivia pistokkeita… Mitä ei tietenkään edes tullut mieleen tarkistaa aiemmin. Ei muuta kuin selvittelemään voiko nykyinen palveluntarjoaja toimittaa liittymän TV-pistokkeen kautta vai pitääkö vaihtaa palveluntarjoajaa. No, M selvittää asiaa huomenna oman lomapäivänsä aikana, joten jospa pääsisimme muuttohommiin vielä ennen varsinaisen pääsiäisloman alkua. Ainakin toivossa on hyvä elää.

Joka tapauksessa itse huone on nyt valmis, mikä on valtavan suuri helpotus. Näin jälkikäteen voi sanoa, että olemme oppineet suuren määrän uusia asioita, joista suurimman osan kantapään kautta. Olemme molemmat tyytyväisiä lopputulokseen (vaikka kattovalo paljastaakin ikävällä tavalla katon epätasaisuudet), eikä kumpikaan halua enää ikinä remontoida yhtään mitään. Toivottavasti ei ihan lähiaikoina tarvikaan.

Pitemmittä puheitta, tässä lisää kehnoja valokuvia, joissa oli pakko olla kattolamppu päällä, koska muuten ei enää valo riittänyt:

Ulkoseinä (vasen puoli)

Ulkoseinä (vasen puoli)

Ulkoseinä (oikea puoli)

Ulkoseinä (oikea puoli)

Oviseinä

Oviseinä

Jaksaa, jaksaa (remontti, osa 5)

Tässä osassa mukaudumme suunnitelmien muutokseen. M sairastui keskiviikkona flunssaan, mikä tietenkin kariutti aikeemme käydä rautakaupassa hakemassa pyöristävää listaa lattian kynnystä varten. Ensimmäisenä sairaspäivänään hän kuitenkin tapetoi urhoollisesti sen ainoan seinänpätkän, jota ei saatu viime viikonloppuna tehtyä valmiiksi, koska piti odotella betonin kuivumista. Lauantaihin mennessä flunssa oli jo selkeästi paranemaan päin, joten tartuimme härkää sarvista ja aloimme maalata suunnitellusti.

Homma meni hyvin siihen asti, että ensimmäisen kerroksen valmistuttua tajusimme, ettei maalia mitenkään olisi tarpeeksi toista saati sitten kolmatta kerrosta varten. Lisäksi maalin kuivuessa kävi selväksi, ettei kyseessä sittenkään tainnut olla aivan sama maali kuin millä seinät ja katto on aiemmin maalattu. Kyseessä oli ns. jämämaali, jonka saimme M:n vanhempien varastosta, ja se on kyllä hyvin lähellä seinien alkuperäistä maalia, mutta sävy on hitusen kylmempi ja mielestäni se kiiltää aavistuksen enemmän. Kyse voi toki olla auringon vaikutuksesta vanhaan maalipintaan ja ehkä betonipölyäkin on sen verran jäljellä, että seinät ja katto vaikuttavat mattapintaisemmilta kuin uusi maalipinta. No, oli miten oli, aivan saumattomaan lopputulokseen ei tällä maalilla päästä.

Näin ollen nyt on edessä uuden maalin osto, ja mietinnässä onkin, että pitäisikö yrittää hankkia vähän mattapintaisempaa maalia vai jatkaa samalla kuin millä nyt aloitettiin. Lopputulos on joka tapauksessa se, ettei maalaus tule tänä viikonloppuna valmiiksi, ja kaiken muun hyvän lisäksi heräsin tänä aamuna itse väsyneenä ja flunssaisena. Jee.

No, näillä mennään kun ei muutakaan ole. Koska eilinen remonttipäivä jäi vähän tyngäksi maalin loputtua, pesin remonttihuoneen kammottavan pölyiset ja muutenkin likaiset ikkunat, jotta saisimme hommia sitä kautta vähän enemmän eteenpäin. Haaveilin peseväni tänään loput kämpän ikkunat, mutta nyt ulkona sataa vettä ja lienee parempi muutenkin keskittyä lepäämiseen, jotta flunssa ei äityisi turhaan pahemmaksi.

Ärsyttää.

Oviaukon korvaava seinä ulkopuolelta (yksi kerros maalia)

Oviaukon korvaava seinä ulkopuolelta (yksi maalikerros)

Oviaukon korvaava seinä sisäpuolelta (yksi maalikerros)

Oviaukon korvaava seinä sisäpuolelta (yksi maalikerros)

Ulkoseinän sauma (kaksi maalikerrosta)

Ulkoseinän sauma (kaksi maalikerrosta)

Katon sauma (kaksi maalikerrosta)

Katon sauma (kaksi maalikerrosta)

Remontti siis jatkuu ensi viikonloppuna, ja ehkäpä se tulee silloin jopa valmiiksi. Ensi viikon torstaina tapahtuu kuitenkin jotain, jota olen odottanut jo pitkään ja jolle olen varannut perjantain lomapäivän kokonaisuudessaan, oli flunssa tai ei. Silloin nimittäin kauan odotettu Mass Effect -pelisarjan seuraava osa pamahtaa Euroopan markkinoille, ja sarjaa alusta asti seuranneen suurfanin koneelta se toki jo löytyy esiladattuna, joten tämä tyttö aikoo sukeltaa Andromeda-galaksin syövereihin heti perjantaina herättyään. Vähän ankean virallisen julkaisutrailerin sijaan linkkaan itselleni enemmän kolahtaneeseen vanhempaan traileriin, jossa näkyy sekä peliä itseään, sen tekoa että minua kiinnostavampi naispuolinen pelihahmovaihtoehto (pelissä voi pelata joko Sara tai Scott Ryderia, joista molemmat ovat pelissä joka tapauksessa):

Edistysaskelia (remppa, osa 4)

Voi väsymys. Koko tämä viikko meni uupumuksen vallassa jopa siinä määrin, että mietin, olenko tulossa kipeäksi. Töissäkin väsytti niin, ettei työnteosta meinannut tulla mitään, vaikka mielestäni nukuin yöt ihan normaalisti. Asiaan vaikutti varmasti edelleen jatkuva vapaa-ajan puute, mikä tarkoittaa sitä, etteivät akut lataudu missään vaiheessa kunnolla, mutta nyt alkaa onneksi loppu jo häämöttää.

Viime viikonloppuna revimme alas vanhat tapetit sekä paklasimme seinät ja katon sauman M:n isän suosiollisella avustuksella. Eilinen meni M:n äidin synttäreillä, mutta tänään saimme täytettyä ulkoseinän isot reiät betonilla ja tapetoitua kaikki muut seinät. Tai no, M:n isä sai, koska meitä ei juuri päästetty puikkoihin, mutta oli miten oli. Ensi viikon aikana pitää vielä paklata ja tapetoida ulkoseinä sekä hankkia ja kiinnittää lattian kynnykseen pyöristävät kulmalistat, koska se on tällä hetkellä aivan liian teräväkulmainen. Ensi viikonloppu puolestaan on varattu maalaushommille, jotka toivottavasti saadaan tehtyä lauantain ja sunnuntain aikana kokonaisuudessaan. Sen jälkeisellä viikolla pyrimme hommaamaan sähkömiehen paikalle, jotta huoneeseen saadaan taas sähköt, minkä jälkeen varsinainen remontointi on ainakin toistaiseksi ohi.

Oviaukon korvaava seinä ulkopuolelta

Oviaukon korvaava seinä ulkopuolelta

Oviaukon korvaava seinä sisäpuolelta

Oviaukon korvaava seinä sisäpuolelta

Ulkoseinän sauma

Ulkoseinän sauma

Katon sauma

Katon sauma

Hommat eivät tietenkään siihen lopu, mutta muuttuvat siinä mielessä mukavammiksi, että pääsemme viimein muuttamaan huoneeseen. Toisin sanoen luvassa on vähemmän sotkuista työtä ja alituista siivoamista, ja enemmän asioiden järjestelemistä oikeille paikoilleen. Lisäksi minulla on muutama vapaapäivä vielä käyttämättä, joten olen ottanut viikkojen 12 ja 13 perjantait vapaiksi, ja sitä seuraavan viikon päätteeksi alkaakin se kauan kaivattu pääsiäisloma, johon mennessä Kaiken Pitää Olla Valmista. Toistaiseksi näyttää siltä, että niin voi jopa käydä.

Remppa, osa 3

Puolentoista kuukauden hiljaiselon jälkeen voin ilokseni todeta, että remppa etenee jälleen! Tammikuussa ei tosiaan tapahtunut sillä saralla yhtään mitään, sillä etsimme kuumeisesti uutta remontoijaa, joka voisi hoitaa homman loppuun. Lopulta sellainen onneksi löytyi, ja toissapäivänä ovelle ilmaantui ammattimies, joka poisti ensin viimeisenkin seinänkappaleen todella siististi pois, sitten peitti katon reiän ja lopuksi myös lattian ammottavan aukon. Ja sitten se vielä siivosi suurimman osan kuvottavasta betonipölystä pois! Ihana, ihana mies. Tänä viikonloppuna meitä odottaa silti siivoustalkoot, sillä kaikki pinnat on pestävä ennen kuin voimme tehdä huoneelle muuta (ja muualtakin on syytä pestä, koska kaikki pöly ei lähde pelkällä imurilla), mutta vihdoinkin pääsimme sentään ison askeleen eteenpäin.

Siivouksen jälkeen tarvitsemme sähkömiehen, joka hoitaa huoneeseen sähköt takaisin, piilottaa seinistä törröttävät sähköjohdot ja toivottavasti fiksaa myös pari muuta juttua, jotka eivät varsinaisesti liity remppahuoneeseen. Ja sitten on meidän vuoromme alkaa kunnolla hommiin! Kaikki murtuneet pinnat pitää paklata sileiksi, seinät pitää tapetoida ja sitten kaikki uudet pinnat pitää maalata. Kun kaikki tämä on tehty, voimme viimein muuttaa huoneeseen. Se tarkoittaa työpöytien ja tietokoneiden raahaamista alakerran olkkarista yläkertaan, yhden osissa olevan laatikoston kokoamista ja kaikkien vaatekaappien järjestämistä uudelleen. Loput muutosta jäljellä olevat pahvilaatikot voi viimein siinä vaiheessa purkaa, ja remppahuoneeseen voidaan laittaa jo hankitut verhotangot ja verhot. Ai, ja tietenkin kattolamppu pitää asentaa paikoilleen.

Alakertaan jää iso tyhjä tila kun työpöydät muuttavat yläkertaan, joten sitten on viimein tilaa hankkia TV-taso ja kauan kaivattu TV, mikä tarkoittaa myös muiden kalusteiden järjestämistä uudelleen lopullisille paikoilleen. Johan tässä tulikin elettyä kohta kolme vuotta ilman telkkaria, joten saa nähdä miltä tanskalainen TV-tarjonta edes näyttää… Jospa sitä tulisi jopa katsottua, että oppisi paremmin kieltä. Sitten kun kaikkien huoneiden kalustus alkaa olla oikeilla paikoillaan voi myös taulut laittaa seinille. Olkkariin täytyy vielä hankkia kattolamppu, sillä tähän asti olemme pärjänneet minun työpöytäni lampulla, joka tietenkin muuttaa yläkertaan työpöydän mukana.

Kun kaikki tämä on tehty, voi sanoa, että muutto on valmis. Olemme sopineet, että pääsiäislomaan mennessä kaiken on oltava valmista, jotta saamme viimein loman, jonka aikana voi oikeasti rentoutua. Sitä odotellessa on toki vielä paljon tehtävää, mutta jo tässä vaiheessa olo on paljon parempi kuin vielä alkuviikosta, koska vihdoin jotain tapahtuu! Nyt sormet ristiin ja peukut pystyyn, että enää ei tule esteitä tai edes hidasteita matkalle.

Uusi vuosi (ja remppa, osa 2)

Joulusta selvittiin hengissä, vaikka välillä peräti 19 hengen yhtäaikainen läsnäolo meinasi vähän ahdistaa henkeä. Rakkaita kaikki, mutta omat sosiaaliset resurssit ovat olleet vähissä viime aikoina. Kaikin puolin mukava joulu joka tapauksessa, ja kotiinpaluun jälkeen vietimme yhden lepopäivän (no melkein, koska verokortin ajan tasalle saattaminen oli pakko tehdä ennen vuoden vaihdetta), jonka jälkeen lepo onkin ollut vähissä. Vuokrasimme rautakaupasta työmaakäyttöön soveltuvan imurin, jolla imuroimme alkuhankaluuksien* jälkeen kaikki kämpän isommat pinnat, eli käytännössä lattiat ja kaappien päälliset. Ja sitten ne myös pestiin kaikkialta muualta paitsi itse remonttihuoneesta, koska aika ja luonnonvalo loppuivat kesken. Betonipölyä on toki asunnossa edelleen, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Ensi viikon lauantaina on tarkoitus pestä remonttihuoneen katto, seinät, ikkunat ja lattiat, ja varmaan myös kämpän muut ikkunat, jos vaan aika antaa myöden. Tältä huoneessa näyttää juuri nyt:

Huone ovelta päin

Huone ovelta päin

Katto ovelta päin

Katto ovelta päin

Suljettu oviaukko

Suljettu oviaukko

Eilen vietimme neljättä vuosipäiväämme käymällä elokuvissa katsomassa erinomaisen Arrivalin ja hakemalla aiemmin tilatut sushit suosikkiravintolastamme kotipakettiin. Sitten puuhattiin olohuoneen ikkunoihin vihdoin ja viimein kauan kaivatut verhot, jotka tuovat kodikkuutta ja ennen kaikkea yksityisyyttä alakertaan. Siinä menikin hulppeat kolmisen tuntia ja pari poranterää, koska ilmeisesti ihan kaikki betoniseinät täällä on raudoitettu, mikä saa aikaan mukavan jännityselementin aina kun niihin porataan reikiä. Operaation jälkeen avattiin pullo kuohuvaa ja vallattiin sohva, missä loppuilta sujuikin sangen mukavasti muun maailman paukutellessa raketteja jossain verhojen tuolla puolen.

Tänään vietetään viimeistä “loma”päivää ennen paluuta arkeen, ja ajattelin purkaa joulukoristeet pois jos vain millään jaksan, kun nekin ovat kaikki betonipölyssä, joten ne pitää myös siivota ennen pois pakkaamista. Ja sitten on se yksi pöytäliina, jonka sotkin steariinilla pari viikkoa sitten enkä jaksanut tehdä asialle mitään… Ai, ja vessat pitäisi pestä. Onneksi illalla päästään valmiiden lihapatojen ääreen, sillä aina vuoden ensimmäisenä päivänä anoppilassa juhlitaan perheporukalla. Luvassa ostereita, hummeria ja lasikaupalla kuohuvaa. Kyllä, kiitos!

*Imuria noutaessaan M kysyi ihan varta vasten pölypussista ja sai vastaukseksi, että se on imurin sisällä ja pitää vain tyhjentää ennen imurin palauttamista. Miesparka raahasi imurin tarvikkeineen kotiin bussilla (meillä ei ole omaa autoa), ja täällä huomasimme, ettei sen sisällä mitään pussia ollut. Puhelinsoitto rautakauppaan paljasti, että pussi olisi pitänyt ostaa erikseen noudon yhteydessä, mutta ilmeisesti kohdalle osunut asiakaspalvelija ei sitä tiennyt. Ei muuta kuin pussin ostoon pyörällä, ja lopulta vuokra-aikaa olikin jäljellä enää nelisen tuntia sinä vaiheessa kun pääsimme imuroimaan… Vähän korpesi.

Pölisee

Betonipölyä on kaikkialla. Ihan joka paikassa. Se tarttuu kaikkeen, se kulkeutuu kaikkialle. Sitä on ilmassa ja pystysuorilla pinnoilla ja vaakasuorilla pinnoilla ja kaltevilla pinnoilla. Ikkunoissa, katossa, seinissä, lattioilla, vaatteissa, silmälaseissa, näppäimistöllä, eilen ostetussa joululahjassa… Niin. Saapa nähdä milloin siitä pääsee lopullisesti eroon.

Pesin tuossa äsken portaat ja remonttihuoneita lähimpänä olevat lattiapinnat. Ei siitä kauheasti ollut apua, mutta sainpa yhden kerroksen tuota saastaa pois viikonlopuksi. Remonttisedät ovat olleet ahkeria ja seinä on nyt purettu siltä osin kuin se oli mahdollista. Sen keskeltä meni odottamattomia sähköjohtoja, jotka piti uudelleensijoittaa, joten sitä varten piti jättää n. 25 cm:n pätkä seinää oven viereen, mutta muuten seinä on historiaa. Toinen oviaukko on peitetty muttei vielä valmis.

Sedät jatkavat maanantaina töitä, mutta uskovat saavansa homman silloin valmiiksi. Sähkömies jatkaa vielä tiistaina jonkin verran, ja sen jälkeen pidetään oletettavasti ainakin joulun yli taukoa. Toivomme saavamme samoilta remonttimiehiltä tarjouksen vielä lattia- ja kattoaukon täyttämisestä, mutta katsotaan mitä ne sanovat sitten kun jo sovittu urakka on valmis. Kovasti ovat tehneet töitä, joten taidan lahjoa ne suklaahippukekseillä, jos sunnuntain leivontasuunnitelmat onnistuvat.

Väsyttää.

Remppa, osa 1

Yksi suurimmista kämppäihastukseen johtaneista asioista oli meille sopiva pohjaratkaisu, jossa ei juuri hukkaneliöitä ole. Inhoan kaikenlaisia käytäviä, joten vaikka kaksikerroksinen asunto tuo tiettyjä haasteita arkipäivään, se kuitenkin mahdollistaa pohjaratkaisun, jossa ei käytännössä ole yhtään käytävää, vaikka huoneita onkin useampia.Tykkäsimme molemmat alakerran avarasta keittiöstä ja olohuoneesta, joiden välissä on vain puolikas yläosastaan avonaiseksi jätetty seinä, kun taas yläkerrassa on kolme makuuhuonetta ja vessa/suihku.

Olimme kuitenkin sitä mieltä, että haluamme yläkertaan yhteisen huoneen, jossa on tilaa molempien tietokoneille. Olemme molemmat varsinaisia tietokoneolmeja, eli suuri osa vapaa-ajasta tulee vietettyä koneen ääressä erinäisiin tietokoneisiin liittyvien harrastusten parissa. M ohjelmoi niin töissä kuin kotonakin (joskin eri juttuja), ja minä harrastan aktiivisesti pelaamista. Olemme molemmat omalla tavallamme introverttejä, joten meille passiivinen yhdessäolo on elinehto, vaikka toki aktiivinen yhdessäolokin on tärkeää. Niinpä päätimme, että jos suinkin mahdollista, yhdistäisimme yläkerran kaksi pienempää makuuhuonetta yhdeksi alakerran olohuoneen kokoiseksi avaraksi tilaksi, jonne mahtuisi tietokonepöytien lisäksi myös hylly(jä), vaatekaappi sun muuta tarpeellista.

Pohjaratkaisu

Pohjaratkaisu

Alkuperäinen toive oli tehdä remontti ennen muuttoa, mutta siitä ei tullut mitään, koska emme löytäneet remontille tekijöitä ajoissa. Sitten tulikin pikamuutto olosuhteiden pakosta, ja sen jälkeen paljon muuta stressattavaa, kunnes lopulta saimme palattua potentiaalisten remontintekijöiden etsintään. Huomenna meille tulee viimein pari fiksulta vaikuttavaa ammattilaista, joiden on tarkoitus repiä alas tuo punaisella nuolella merkitty seinä ja rakentaa vähän uutta oikeanpuoleisen oviaukon peitoksi. Toistaiseksi olemme sopineet ainoastaan varsinaisesta purkutyöstä ja oviaukon peittämisestä, mutta sitten kun ne on tehty, saamme samoilta remonttimiehiltä toivottavasti myös tarjouksen puuttuvan lattian rakentamisesta puretun seinän tilalle. Maalaustyöt teemme lopuksi itse, kunhan kaikki muu on valmista.

Jää nähtäväksi miten projekti sujuu ja kuinka kauan siinä lopulta menee, mutta ainakin pääsemme vihdoinkin alkuun.

Aina ei pysty

Viime viikkoja on leimannut pitkälti “kaksi askelta eteenpäin, yksi taaksepäin”, koska mitä ikinä onkin yritetty tehdä, aina on tullut joku mutka matkaan. Ei silti, haasteista on kyllä selvitty, mutta välillä on myös ahdistanut aivan tosissaan. Lopulta aiemmin tällä viikolla tuli päivä, jolloin multa yksinkertaisesti loppui voimat. Purskahdin itkuun kesken päivällisen ilman mitään sen järkevämpää syytä, koska olin vain niin järjettömän uupunut. Siinä sitten istuin ja itkin ja sörkin ruokaani haarukalla samalla kun toinen yritti kovasti halata ja lohduttaa. Sitten onneksi helpotti.

Seuraavana päivänä kollegat hoitivat vaativammat asiakaspalveluhommat, jotta sain keskittyä kiireelliseen ja pahasti keskeneräiseen projektiin edes yhden päivän ilman jatkuvia keskeytyksiä. Illalla oli hauskat pikkujoulut, joissa jaksoin olla juuri niin pitkään kuin oli tälle viikonlopulle sopivaa, ja lauantaina pääsin viimein kauan odottamaani kotiprojektiin kiinni, eli purin loput kirjat, sarjakuvat, DVD:t ja CD:t muuttolaatikoista ja järjestelin ne upouusiin (ja ihaniin!) kirjahyllyihin. Lopputulos on juuri sellainen kuin halusin, ja vielä on tilaa uusillekin tulokkaille, joten tein tänään sanalla sanoen valtavan toivelistan siskoni aiemmin vinkkaamaan Book Depositoryyn. En ole voinut hankkia uutta kirjallisuutta yli kahteen vuoteen, koska tilaa ei yksinkertaisesti ollut, mutta tästedes kirjat ja sarjakuvat saavat taas tulla.

Ylipäänsä viikonlopun jälkeen olo on paljon inhimillisempi. Töissä on ollut kovasti kiirettä ja entistäkin kiireisemmät kaksi joulunalusviikkoa on vielä edessä, mutta onneksi meillä on mahtava tiimi, jonka jäsenet tukevat toinen toistaan aina kun tarvetta on, ja monesti vaikkei niin olisikaan. Tiistaina puolestaan alkaa viimein se kauan odotettu remontti, joka todennäköisesti aiheuttaa meille harmaita hiuksia tavalla tai toisella, mutta ainakin pääsemme sen suhteen alkuun ennen joulua. Olisipa kiva saada se loppuunkin ennen vuodenvaihdetta, mutta ehkä tässä vaiheessa ei kannata toivoa liikoja…

Vielä kun selviän joulusta hengissä, niin eiköhän tämä tästä.

Page 1 of 2

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén