Month: April 2017

Tilannepäivitys

Purin äsken viimeisen pahvilaatikon. Se oli sellainen ärsyttävä “paljon erilaista paperisälää ja yksittäisiä epämääräisiä esineitä, joille ei oikein vaan ole mitään paikkaa” -laatikko, mutta nyt se on purettu, paperit on arkistoitu ja jopa suurimmalle osalle sälästä löytyi joku paikka. (Toistaiseksi) viimeinen puuttuva huonekalu saapuu huomenna ja ensi keskiviikkona meidän pitäisi saada myös uudet pimennysverhot, joiden avulla on tarkoitus päästä eroon aurinkoisten päivien aika tujusta diskoefektistä työhuoneessa, josta saamme kiittää muuten niin ihanan pirteitä oransseja verhoja. Viimeisetkin kattolamput ovat löytäneet oikeat paikkansa ja kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että muutto on miltei valmis (no, taulujen ripustamista lukuun ottamatta). Eihän tässä vierähtänytkään kuin puoli vuotta sitä työstäessä.

Toissaviikon loma tuli todellakin tarpeeseen. Ensimmäinen puolikas meni kauheassa stressinpurkutilassa kykenemättä rentoutumaan, ja öiden Technicolor-unet olivat kyllä aivan omaa luokkaansa sekavuudessaan ja eläväisyydessään. Toinen puoli lomasta oli jo rauhallisempaa, kun pystyin viimein päästämään irti loputtomien To do -listojen toteuttamisesta, minkä myötä unimaailmakin rauhoittui. Loman viimeisenä päivänä heräsin kuitenkin kurkkukipuisena ja kuume humahtikin saman tien 39 asteen tuolle puolen. Voi miten tyypillistä. Olin koko sen viikon sairauslomalla ja käytännössä nukuin ensimmäiset neljä päivää miltei kokonaan, kun en muutakaan jaksanut. Sitten kuume alkoi onneksi laskea ja uskaltauduin töihin, joskin tämäkin viikko meni kokonaisuudessaan toipilaana. Vielä nyt, tasan kaksi viikkoa sairastumisen jälkeen, kurkkuun sattuu vähän eikä ääni ole aivan ennallaan, mutta en usko, että tässä tarvitsee enää kauaa kärvistellä. En tiedä oliko kyseessä influenssa vai vain todella tuju flunssa, mutta toivottavasti ei tule uudestaan.

Olen huomannut tulleeni allergiseksi ylenmääräiselle tavaralle ja sille, jos tavarat eivät ole oikeilla paikoillaan (tai vielä pahempaa, niille ei ole oikeaa paikkaa). Onneksi M on myöskin siistin kodin ystävä, joten asiasta ei yleensä tule ongelmaa, mutta tämä venynyt muutto on selkeästi pahentanut tilannetta. Ylipäänsä luulen, että nyt tekisi hyvää opetella tulemaan toimeen vähän rennommalla otteella stressaamisen välttämiseksi. Ylenmääräinen neuroottisuus lienee oire pitkittyneestä stressistä, joka ei varmaan ihan sillä puolentoista viikon lomalla vielä hellittänyt otettaan, mutta olo on joka tapauksessa parempi kuin mitä se oli vielä kuukausi sitten. Kaipaan uusia, fiksuja rutiineja päivään työnteon lisäksi, ja ylipäänsä haluan päästä tilanteeseen, missä virtaa riittää velvoitteiden lisäksi muuhunkin elämään. Siinäpä opettelemista tälle keväälle.

Loma

Kevät alkaa olla jo aika pitkällä ja ihanat valkoiset kukat kukkivat puissa. Silmua pukkaa joka paikkaan ja meidänkin pihalla kasvaa ainakin kolmenlaisia kukkia. Tänään pyöräilin töistä kotiin ilman hanskoja eikä palellut yhtään.

Jäin juuri lomalle. Seuraavan reilun viikon ajan aion:

  • Viettää laatuaikaa rakkaani kanssa, koska päiviimme tulee vihdoin mahtumaan muutakin kuin remonttia ja stressiä.
  • Syödä mm. pääsiäismunia, sushia, tavallista herkullisempaa aamiaista ja juoda kuplivaa.
  • Rentoutua oikein olan takaa.
  • Olla ajattelematta ja/tai ajatella mukavia asioita.
  • Lukea kirjaa.
  • Pelata.
  • Käydä kävelyllä, elokuvissa, ehkä myös katsomassa eläimiä.
  • Tehdä uudelleenjärjestelyä kotona.
  • Olla hiljaa ja/tai yksin silloin kun huvittaa.
  • Nauttia elämästä.

Voi olla, että teen jotain muutakin, tai ehkä jotain jää tekemättä. Aivan sama. Just nyt en jaksa olla vastuussa mistään, eikä onneksi tarvikaan.

Lopussa kiitos seisoo (remontti, osa 6)

Aiemmin keväällä pyhästi vannoin, etten käyttäisi lomapäiviä remontin tekoon, mutta perjantain lomapäivän vietin siitä huolimatta suojaten remppahuoneen lattiaa pahvilla ja teipillä sekä maalaten erinäisiä puuosia valkoiseksi. Saman päivän iltana maalattiin toinen kerros yhteisvoimin M:n palattua töistä, ja lauantaina M maalasi katon ja minä fiksailin seinien maalipintaa tasaisemmaksi sieltä täältä. Lauantaina iltapäivällä irrotettiin suojateipit vaihtelevalla menestyksellä, sillä joissain kohdissa maali oli päässyt vuotamaan teipin reunan yli ja muutamissa kohdissa teippi itsessään repi maalia irti liian tuoreelta pinnalta. Ei muuta kuin rappaamaan veitsillä maalitahroja irti lattiasta, missä menikin aikaa ihan mukavasti. Sitten vielä korjasimme teipin runnomat maalipinnat kuntoon, minkä jälkeen julistimme varsinaisen remontin päättyneeksi.

Tänään M laittoi jo kauan sitten hankitut verhotangot paikoilleen, joten nyt on viimein kaikissa kämpän ikkunoissa verhot. Myös lamppu saatiin kiinnitettyä kattoon, minkä jälkeen siivottiin kaikki remontin jäljet sekä imuroitiin ja pestiin lattia. Työpöytiä ei voitu vielä viedä yläkertaan suunnitelmista huolimatta, koska sielläpä ei olekaan tämänhetkiseen nettiliittymään sopivia pistokkeita… Mitä ei tietenkään edes tullut mieleen tarkistaa aiemmin. Ei muuta kuin selvittelemään voiko nykyinen palveluntarjoaja toimittaa liittymän TV-pistokkeen kautta vai pitääkö vaihtaa palveluntarjoajaa. No, M selvittää asiaa huomenna oman lomapäivänsä aikana, joten jospa pääsisimme muuttohommiin vielä ennen varsinaisen pääsiäisloman alkua. Ainakin toivossa on hyvä elää.

Joka tapauksessa itse huone on nyt valmis, mikä on valtavan suuri helpotus. Näin jälkikäteen voi sanoa, että olemme oppineet suuren määrän uusia asioita, joista suurimman osan kantapään kautta. Olemme molemmat tyytyväisiä lopputulokseen (vaikka kattovalo paljastaakin ikävällä tavalla katon epätasaisuudet), eikä kumpikaan halua enää ikinä remontoida yhtään mitään. Toivottavasti ei ihan lähiaikoina tarvikaan.

Pitemmittä puheitta, tässä lisää kehnoja valokuvia, joissa oli pakko olla kattolamppu päällä, koska muuten ei enää valo riittänyt:

Ulkoseinä (vasen puoli)

Ulkoseinä (vasen puoli)

Ulkoseinä (oikea puoli)

Ulkoseinä (oikea puoli)

Oviseinä

Oviseinä

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén